sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Hopittia

Tänään oli leffapäivä tyttöjen kanssa! Kaksi Hobittia katsottiin, kohtahan viimeinen tulee jo teattereihin woohoooo. Aika turhan hyvää leffaa.
Ostettiin vähän juustoja ja mätettiin hirveä ähky. Oli savujuustoa, kunnon goudaa, ritaria, auraa, port salutia jonka hienoa nimeä en muista, eri tuorejuustoja, päärynää, viikunaa, suolakeksejä ja viinirypäleitä ja niin. Lenkillä leffojen välissä vähän, sitten vaaleaa glögiä ja lakujäätölöö. Lievä turvotus päällä.


Stupid sexy Thorin.


Makes me moist.

Sitten väninän aika. Taas olen saanut todistaa tätä aina niin mukavaa ilmiötä, kun aloittaa parisuhteen / vakavamman säädön / säädön ylipäätään, alkaa yhtäkkiä miehiä kiinnostamaan jännästikummasti. Ei sillä että edes harkitsisin muita mutta vituttelee silti. On vähän totuttelua siihen ettei voikkaan tehdä enää ihan mitä mieleen juolahtaa, kuitenkin tietyllä tasolla aika estotonta eloa ollut muutama vuosi. Kai on aika edes vähän aikuistua ja sitoutua jollain tasolla, ajelehtiminen riittäkööt. 
Alan elämään keskiluokan unelmaa tässä, työpaikka on ja lemmikkejä, mieheke, sauvakävelysauvat, neulontapuikot, tuulipuvun housuissa heijastimet ja lenkkikengissä nastat. Mummoontumista tämä ehkä lähimpänä on. 
Sain tänään silti kuulla että olen niin siisti tyyppi että minuun halutaan tutustua :D röhönauru pääsi. Kyllähän statustaan voi tottakai aina pönkittää vanhempien nolisernujen seuralla, mikä minä olen tuomitsemaan. Harmi vaan, ettei minusta kyllä tule kenenkään itsetunnonkohottajaa, sowwyy. Nyt alan kömpimään petiin ja laitan kellon soimaan aikaisin. Pistän paistin uuniin, väsään muussin, soitan miehekkeelle ja isken kylmän sandelsin kouraan kunhan saapuu. Niin minä vietän isänpäivää. Papoille laitan viestit ja ukille sytytän kynttilän, korkeintaan.

Kauniita painajamaisseja!


maanantai 20. lokakuuta 2014

Isin tyttö

Viikonloppu oli tunnerikas ja hullu.
Lähdettiin miehekkeen kanssa Kouvolaan katsomaan mun pikkuisen siskon balettiesitystä, aika ylpee sai olla. Tuollanen eskari-ikänen tirppana niin keskittyneesti lavalla, voi että :D Meidän armas isäkin oli siellä, tuli hakemaan siskon luokseen. Ei oltu muutamaan vuoteen nähty eikä kommunikoitu mitenkään. En kuitenkaan läväyttänyt lättyyn vaikka mieli olis tehny. Loppujen lopuksi aika neutraali suhtautuminen kyseiseen ihmiseen, ei kuulu mun elämään enää.

Kouvolasta päätettiin jatkaa Kotkaan yökyläilemään. Oltiin ison talon herroja koska isäntäväki oli muilla mailla, sauna teki aika tosi hyvää ja lämmin lonkero. Miehekkeen pikkuvelikin tuli pyörähtämään pari kertaa, leffaa katottiin elokuvahuoneessa ja löhöttiin.

Heräsin tässä joku aika sitten, iltavuoro odottelis. Kirjelappu pöydällä ja miehen tuoksu tyynyssä, taidan olla aika helvetin onnellinen. T: Lälly-Luna.

keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Ja taaaaaas...

Nimittäin pitkän pitkä tauko. Laiska mikä laiska.
On tapahtunut kaikkea jänskää ja hullua, lounli wulf on saatu kesytettyä ehkäpä. Tai sanottaisiinko näin, että on joutunut kesyttämään eri lailla villin yksilön ja kesyyntynyt itse siinä samassa. Eli parisuhteessa elän ensimmäistä kertaa useaan vuoteen, muutama tovi mennyt lähinnä parissa suhteessa kun ollut vähän joka puolelle säätöä ja monta rautaa tulessa samaan aikaan. Siis ihan avoimesti, en ole antanut olettaa mitään uskollisuutta tai omistautumista koska olen vain pitänyt hauskaa. En ota vastuuta väärinkäsityksistä hihi. Sowwy boys, hauskanpito on ohi nyt.
Kävi näin, löytyi lähempää kuin olisin voinut koskaan kuvitella. Ulkoisesti täydellinen yksilö, lyhyiden miesten 'fetissi' siirtyköön jonnekin hamaan tulevaisuuteen. Ihmeellinen juttu kyllä, kuinka olenkaan haalinut kaikki pätkät tahtomattani. Tuota naamaa kehtaa kyllä katsella. Ei sillä että rumia katselisinkaan, mutta ihan tavallisen näköisiä ukkoja on tullut kelpuutettua välillä. Vaikken mikään kaunotar ole niin tiedän osaavani olla näyttävä, ja tahtoisin jonkinmoisen ulkoisen balanssin kuitenkin, pahoittelen pinnallisuutta mutta niin se vaan menee yleensä. Ulkonäkö nyt vaan on ensimmäinen asia jonka toisessa näkee. Sisäisestikään ei ole valittamista löytynyt vielä, aika kummaa. Normaalisti alkaa verenpaine nousemaan miehen kuin miehen kanssa parin päivän jälkeen. Tosin alussahan tässä ollaan. Etäsuhteiden iänikuisena puolestapuhujana voin kyllä sanoa että kyllä lähisuhteet silti ovat parempia tietyllä tasolla, parasta kun voi nukkua lähes joka yö toisen kainalossa. Huomenna taas tuskaa nousta lämpöisen peiton alta toisen jäädessä tuhisemaan.

Olen myöskin suorittanut onnistuneen rotta-adoption, Peksu-herra sai pappakaveri Jonen. Oli muuten Pekonilla syntymäpäiväkin tuossa viime viikolla. Herrat nukkuvat vierekkäin ja sukivat toisiaan, oi autuutta.
Eilen kävin maalla mujuttamassa koiria, tuli myös miehekkeen kanssa saunottua kunnon ulkosaunassa. Käytiinpä lauantaina uimassakin vielä.

Lullu edelleen poistaa typerät kommentit, älkää edes jaksako. Tämä on periaatteessa päiväkirja netissä koska en ole kertonut kuin kahdelle tutulle Uitetusta rotasta, hekin entiseen elämään kuuluvia, siksi täältä ei nyt vaan löydy mitään mielenkiintoista. Jos kaipaisin huomiota niin tekisin jotain aivan muuta.

Tsau, tiskiaika.

maanantai 25. elokuuta 2014

I'm free like a flying demon

Taas tapahtunut kaikkea hubaa!

Perjantaina lähden etuajassa töistä, loikkaan junaan ja itken siellä onnesta, kuivaan kasvoni ja korjaan meikkini ja yritän pysyä pöksyissäni. Sillä minua odottaa We Love the 90's Festival ja E-Type!!! Oh my fucking fuck.
Näen rakasta serkkuani ja Diuhia ja ehkä erästä miestsättiläistä, saas nähdä. On jo niin hirmuinen ikävä kyseisiä naisia. Ja muuta mökkiporukkaa myös, tahtoisin sen viikonlopun takaisin.
Serkun luo Vihtiin yöksi, Taistelu-Jaska Hoodz.
Kerrankin pitkät vapaat, viisi (4,75) päivää, kaikki irti vaan ennen 9 päivän työputkea.


Nopeet lasit.


Olin tuossa viikko sitten bailaamassa ja saatoin pienimuotoisesti saada huomiota alaikäisiltä pojilta mutta ei kai se ole väärin? Jos ei sakkolihaa ollut? Eikä pientä pusuttelua varmaan lasketa. Oli vähän morkkis mutta se meni nopeasti ohi. Ihan kivaa että on edes jossain ikäluokassa kuumaa kamaa, köh. Niin mahtava ilta kaikin puolin kuitenkin ettei harmittele.

Olen nyt yrittänyt tolkuttaa armaalle britti"miehelleni" totuutta ja haukkua kaikin mahdollisin kauniin sanoin ja sanakääntein, mutta koska olen niin ihana niin eihän minusta voi päästää irti. Erehdyin mainitsemaan yrittäväni nalkittaa erästä tsättiläistä ja siitähän se ilo irtosi. Nalkittaa voi olla väärä sana tähän mutten keksinyt parempaakaan. On kyllä aika kuuma nallukka kyseinen mies, mikähän lie saliyanarifetissi on iskenyt. Tosin viimeisin kontakti oli muuten vaan unelmakroppainen koska kiipeily ym hullut harrastukset. Kai pidän ihmisistä joilla on itsekuria minunkin edestäni t: löysä läski.

On kyllä kumma, että olen tässä kuitenkin muutaman vuoden ollut sinkkuna, erittäin hiljaista. Kunnes olen iskenyt silmäni johonkuhun, heti tulisi kyrpää ja kosintaa ovista ja ikkunoista. Sitten menee säätö puihin eikä ketään enää kiinnosta koska eivät tietenkään tahdo olla kakkosvaihtoehtoja. Kunnes taas isken silmäni johonkuhun, olisivatkin valmiita yrittämään. Sense? Makes none.
Ei sillä että olisin sinkkuelämästä heti luopumassa, sinkkukinkku henkeen ja vereen.




tiistai 5. elokuuta 2014

Oh fug.

Pitkän tauon jälkeen tulen taas avautumaan.

Olen likainen. Ja se on aika helvetin hauskaa!
Ellen olisi järkevä niin olisin myös korviani myöten ihastunut, onneksi tunteiden kontrollointi on yksi niistä jutuista jotka handlaan nykyään aika hyvin. Mutta tekee iloiseksi se, että sai huomata joidenkin ihmisten vielä jaksavan kiinnostaa. On jo turtunut tasapaksuihin miehiin jotka takertuvat heti kun vähän hymyilee. Erilaiset elämäntilanteet ja välimatkat vaan kun ovat yleensä ongelma, ei edes ala ajattelemaan mitään sen kummempaa vaikka kuinka tekisi mieli. Pitää kai sitä jotain olla mitä miettiä yksin petiin kömpiessään. Ja aika saalis olikin, *drool*.

Häissä tuli käytyä tosiaan ja ehkä vähän tehtyä jotain jännää. Ei tainnut jäädä keneltäkään huomaamatta etten saanut silmiäni irti koko illan aikana. Sulaa vahaa. Tätä käy ehkä kerran viiteen vuoteen. Avec taisi jäädä vähän taka-alalle hihih. Tuli niin kuningasolo että jopa kaltaiseni itsetunnoton kurapersevätys teki suoran ehdotuksen ja punoi kankeaakin kankeamman juonen sivullisten saamikseksi pois jaloista, ja se kannatti. Mitä hävittävää? Jos olisi tullut kieltävä vastaus niin olisin silti ollut iloinen, nyt tuli tuplavoitto. Ylitin itseni ja aion jatkaa samalla tiellä. Mitä hauskaa sinkkuilussa on jos ei käytä riippumattomuutta ja vapautta hyväkseen? Ei sillä että kenestäkään aikoisin riippuvainen olla, mutta jos joskus saan nalkkiin noin komean ja mielenkiintoisen, kypsän miehen niin ei tosiaan tee mieli juoksennella kylillä tätäkään vähää.
Onko jotain henkisen kasvamisen merkkejä näkyvissä? On tässä muutama vuosi tullut oltua sinkkuna, rupeaa jo oppimaan tuntemaan itsensä. Mikäs sen parempi lähtökohta aloittaa toiseen tutustuminen ja oppiminen sitä kautta? Saas nähdä. Rima on aika korkealla, mutta minkäs sille voi. Kun kerran saa noin laadukasta lihaa niin ei ole helppoa tyytyä vähempään.

Töissä olin pelkkää hymyä vaikka olikin ihan haistavittupäivä, kolme lavaa kuormaa jätetty iltavuorolaiselle kun ei yleensä ehdi tehdä edes perushommia loppuun. Ei tuntunut missään :) Pomo oli kuin perseelle ammuttu karhu kun en purkanut kuormaa vaan tein omia hommia, jäin sitten vähän ilmaisiin ylitöihin ja jelpin lavan loppuun omatoimisesti kun pomo lähti koisimaan. Pitäsi varmaan saada vähän useammin jos vaikutus on tämä.

Lullu kuittaa ja lähtee lenkille, tsauuuu.

maanantai 19. toukokuuta 2014

Deer diarrhea, long time no see.

Eipä ole jaksanut tänne tuherrella mitään, onko sillä väliä, ei.

Eilen tosiaan kotiuduin miitistä, oli aika erilainen viikonloppu! Mökki oli ihan upeamahtava ja reissu meni kaikin puolin hyvin. Sai saunoa ja rillata ja kaikilla kärähti nahkakin. Terveisin Nuuskis-Luna. Ilmiselvä Nuuskamuikkunen kuoriutui kun nenä paloi kirkuvanpunaiseksi, epämuotonenä mahdollisti tämän. Olin myös Tuppuraisen Allu, Rölli-Luna, kun tulin saunasta. Itsetuntoa kohottavaa :D oli meillä myös Karhukoplalainen. Pirikiikarirajat. Yhdellä paloivat varpaanvälitkin, en ymmärrä kuinka mahdollista.
Käytiin Riihivuoren laella maisemoimassa ja nautittiin kelistä. Ja alkoholista.
Oli mukavaa kun ei tarvinnut yrittää olla nättinä tai mitään, ilman meikkiä viipotin menemään haisevana ympäriinsä läskit löllyen.
Koko ajan oli vaan taustalla paha olo ja jotenkin eksynyt, sain kauan odotetun kirjeen perjantaina postissa ja menin avaamaan sen sitten tietenkin. No, olen siis osittain oululainen :F saa kyllä sulatella hetken uutta tietoa. En kai koskaan tule saamaan juuristani selvää tämän enempää, tätäkin sai odottaa aika kauan. Toisaalta sillä ei ole väliä, vain tulevaisuus merkitsee. Mutta kun.
Näytin siis taas parhaat puoleni kun murehdin koko ajan :DFADSDFF eristäydyn ikiajoiksi.

Tatuoinnin otin tiistaina, ihan hyvin on parantunut vaikka ottikin damagea reissussa. Vähän pisti vituttamaankin, ei se kipu vaan se jos tatuointi menee pilalle. Mutta hyvin tämä näyttää voivan. Olen erittäin tyytyväinen kuvaan, parhaan kaverin eli alakerran naapurin ex-avoukko sketsasi aivan superupean elukan (: olisin varmaan saanut tatuoinnin halvemmalla mutta päädyin uuteen studioon, komea ja mukava tatuoijamiekkonen joka työskentelee toisen tatuoijan (joka teki minun ekan tatuointini) ja lisäksi valokuvaajan kanssa samassa studiossa. Viikon päästä menen käymään taas studiolla, ottaa kuvat parantuneesta ja laittaa varjostuksia lisää jos tahdon. Oli kyllä aika tuskaisaa tuo kyljen nakuttaminen, ihan oikeasti tuntui jo jossain. Mutta oli se sen arvoista prkl. Varsinkin kun niin syötävän komea mies, *drool*.


Tässä todella hyvä biisi.



Luna kuittaa ja menee rasvaamaan tatuointia ja auringonpolttamia.