Koiran menetys surettaa kovasti, mutta muuten elämä on ehkä parasta ikinä. Tutustunut uusiin ihmisiin suhtkoht hyvällä menestyksellä ja tottakai juhlinut kesää ja nuoruutta. Hetken kun tätä enää kestää.
Kai mä olen onnellinen. En osaa muutenkaan kuvailla.
Yöunet ihan perseellään ollu pitkän aikaa, viime yönä vedin tenoxia eikä silti vaan saanut nukuttua. Silti virtaa riittää kun ajattelee tässä viikon sisään olleita hetkiä.
Woop woop!
Vois taas lähteä bailandos tässä jossain välissä ja elää nyt kun on kesä ja kärpäset ja ihania ihmisiä ja kaikkee. Rakastan kaikkee nyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti