keskiviikko 30. lokakuuta 2013
Dogémon
sunnuntai 27. lokakuuta 2013
Vuoristorataa
Asemalle dallaillessa olin vielä suhtkoht coolisti, siskon ja H:n kun näin niin riensin halaamaan.
Sitten tulivat taikasanat H:n suusta; "Saako nyt jo itkee?"
Järkyttävä itkuparku ja tiukka hali.
Olivat päivän mun luona, leikittiin ja syötiin ja touhuttiin (: sisko oli kyllä aivan saatanan äänekäs, mun kämpästä kun ei yleensä kuulu pihaustakaan niin nyt koko päivän hirvee kiljunta ja rääkyminen ja purpatus :D
Kovin tyhjä oli kämppä kun sitten käppäilin asemalta kotiin takaisin. Itkuahan siinä tuli tuherrettua kotimatkallakin :F
Nyt vaan H yrittää saada minut väleihin minun ja siskoni isän kanssa. Ja minun pitäisi ruveta selvittelemään yli neljänkymmenen vuoden takaisia juttuja muutamankin ihmisen toiveesta. Ne kyllä haluaisinkin selvittää, mutta tuhoaisin välini moneen edes yrittämällä. Jokuhan ihmisen ajaa salailuun, taustalla tuskin on mitään kovin kaunista jos vuosikaudet peittelee totuutta. En halua tehdä likaista hommaa kaikkien puolesta kun en ole suoraan asianomainen.
Mutta, nyt pitää iloita pitkän tauon jälkeen näkemisestä. Aivan oli kuin ei olisi taukoa ollutkaan, heti tuli läheinen olo eikä mitää viitteitäkään vierastamisesta. Kuitenkin H tässä välissä erosi isästäni, meni naimisiin uuden miehen kanssa ja muutti omakotitaloon eri paikkakunnalle. Koko elämäntilanne muuttunut. Ja olenkin onnellinen kun tajusi erota isästäni, H ansaitsee paljon parempaa! Kuten siskonikin tietysti.
Tuntuu kyllä vaan omalla tavallaan pahalta kun siskoni on kuin minä pienenä, aivan samoja piirteitä niin ulkonäössä kuin käytöksessäkin. Minäkin olin joskus tuollainen pitkätukkainen tirppa, joka söi yhtä pientä ruoka-annosta tunnin, pyöri sukkahoususillaan lattialla kuin hyrrä ja kävi aina säännöllisesti isin luona.
perjantai 25. lokakuuta 2013
Turhautuminen karvoista
Löysin tässä siivotessa kaverilta tuliaiseksi saadun Real Cocks -kalenterin. Taiteellisia mustavalkokuvia lerssi esillä keikuroivista miehistä. Ihan huvittava tulkku, ei siinä mitään sen kummempaa. Kiinnitin vain kovasti huomiota erääseen seikkaan; karvoihin.
Suurimmalla osalla näistä komeista ja ei-ihan-niin-komeista malleista oli aikamoinen puska haarovälissä. No, mikäs siinä jos tykkää ja fjönttaa heruu viidakollakin. Häiritsevintä asiassa ei kuitenkaan ollut silmiä kirvelevä häpykarvoituksen määrä, vaan se, että mitä järkeä on ajella kainalot silkinsileiksi jos nivusiin kasvattaa turkkia? Olisi mielummin joka paikasta siistitty kerta nähtävästi tietää miten höylää käsitellään. Vai ovatko munakarvat sitten naisten mielestä jotenkin kiihottavia kun taas kainalokarvat eivät?
Kainalokarvat ovat kyllä kovin epähygieeniset, hiki muhii eikä dödökään varmasti mene kainaloon asti jos on paksu tuhero tiellä. Mutta silti, vittu, kuka muka tykkää eeppisen ylitsetursuavista munakarvoista?! Anyone?
Taidan jättää tämän tähän ja harkita nukkumista.
torstai 24. lokakuuta 2013
Väsy Luna
Äiti koski mun lompakkoon noin kahden sekunnin ajan, vetoketjun vedin hävisi heti ):
Isäpuolen äiti, mummipuoli, osti mulle sitten aika sympaattisen Late-lammas -vetimen :D
Nyt oon katu-uskottava kun käyn ostamassa ruagaa kaupasta.
Isäpuolen serkun naisystävä on mun kamuli, ja olikin jännää nähdä kyseinen naikkonen uusin silmin pienen vauvan äitinä. Aika yllättäen tuli kesällä ilmoitus, että kippi pystyssä ollaan. Isäpuolen serkkukin on mahtava, aina niillä ollessa saa nauraa mahan kipeeksi.
On rikkaus kun on ympärillä ihmisiä jotka saa hymyn huulille hetkessä (:
Huomenna vapaapäivä, jes! Pitkä viikonloppu.
Voin kertoa että huomenna ja lauantaiaamuna juoksen vessassa oksentamassa. Oletettavasti myös stressiribali iskee ellei sitten tule pelkkää jäätävää mahakipua. Ei ole ikinä pelottanut näin paljon.
Lauantaina mun pikkusisko ja entinen äitipuoli (= entinen elämäni tärkein henkilö) tulevat tänne! Mun kotiin! Kumpaakaan en tosiaan ole nähnyt pariin vuoteen. Ikävää ei ole voinut sanoin kuvailla, multa riistettiin molemmat niin yllättäen.
Vaan kuten elämässä yleensä, kaikki kääntyy kyllä hyvin :3
Väsy mutta häppi mutta pelokas Luna kuittaa.
sunnuntai 20. lokakuuta 2013
Pöksyt märkänä
Instant kuolakuolakuola kun maailman komein viiksekäs nuorimies tuli luokseni. En muista edes mitä tämä jumalainen olento sanoi, silmäni vain kiiluivat kun mittailin päästä varpaisiin. Minua pidempi (wou!), komeapiirteinen, ja viiksekäs. Mitä muuta voisi nainen toivoa?
Pakko oli ostaa liittymä että sai syyn pitää tuon herkun näköpiirissäni hieman pidempään.
Ei varmaan yhtään ahdistanut kun minunkaltaiseni sekopää tuli lähentelemään tietoja tarkastettaessa. Ei voi mitään.
keskiviikko 16. lokakuuta 2013
Pullanilkka
Mielestäni aika harvoin valitan työhommista mutta ei helvetti.
Tämä työpäivä on pyhitetty mainosten jakamiselle, kaksi isoa nippua.
Lähdin jakamaan kymmenen aikaan aamulla ja sain äidinkin avuksi. Jaoimme kovaa tahtia koko ajan noin neljän tunnin ajan, välissä kävimme kyllä syömässä nomnom.
Yli puolet vielä jäljellä, yksin jaettavaksi. En kestä enkä jaksa.
Muinoin murtunut nilkkani alkoi turvota ja kangistua, mukavaa. Selkä ihan juntturassa ja niska napsahtelee, näkökyky lähtee aina välillä.
Taidan kuolla ensi yönä.
maanantai 14. lokakuuta 2013
Häröpalloilua
sunnuntai 13. lokakuuta 2013
Smiley
perjantai 11. lokakuuta 2013
(:
Olen niiiiin iloinen♥
Laskupino lähtee heti ensimmäisenä tuosta pöydältä kunhan rahat tulevat tilille joskus viikon sisään, sitten juoksen ruokakauppaan.
Otin porukoilta auton lainaan kun kävivät ostamassa uuden auton kaupungissa. Vanha Ventomme vetelee viimeisiään, rest in pieces. Uusi 11 vuotta vanha auto on aivan liian pramea :D ikinä ole ollut niin uutta autoa meidän perheessä, kauhistuttaa. Tuon auton hinta oli neljänumeroinen, kun kolme edellistä ovat maksaneet 690 - 750 € per romu. Isäpuoli ajatteli satsata kunnolla :3 onhan se kiiltävä ja hyväkuntoinen eikä sellainen haiseva kulahtanut kuten muut.
Jos siis näkyy liikenteessä tänään kirkkaankeltainen Ford Ka niin varokaa, se olen minä keltaisen paholaisen ratissa. Munankuorella ajelen.
Kotiin tullessa päivä vaan parani, Crazy-Factoryn tilaus oli saapunut! Pääsen tekemään smileyn uudestaan >:D ja tärkein, eli pikkuveljen lahja on nyt perillä.
Tänään huristelen maalle saunomaan ja lellimään koireja ja huomenna sitten kahvitellaan Veikan 9-vuotispäiviä.
Elämä on parasta (:
torstai 10. lokakuuta 2013
SUFFERRRR
Asiassa on kuitenkin pieni mutta.
Rakastan katsoa kun lapset kärsivät♥ en tiedä mikä siinä on. Tuottaa rajatonta mielihyvää kun näkee jonkun räkänokan kaatuvan kunnolla tai saavan lelusta naamaansa. Liiallisuuksiin en tässä kuitenkaan mene, verilöylyt ovat eri juttu. Hihihi niin varmaan t: vauvavitsien ystävä.
Tässä siis linkki parhaaseen gif-koosteeseen IKINÄ!!!
http://imgur.com/a/78I3i
Ettei mene liian raa'aksi (:D) laitan kevennyksenä kuvan vauvavesinokkaeläimestä♥
tiistai 8. lokakuuta 2013
Hui
Tottakai rottapojat ovat olleet mukana pian vuoden, mutta.
Ei kyllä ole kertaakaan ollut oikeasti ikävä porukoille takaisin. Nykyään tulee isäpuolenkin kanssa juttuun kun ei tarvitse asua siellä. Äitin kanssa, noh.. Välillä tulee toimeen ja 90 % ajasta ei :D
Jos joku kysyy että onko ikävä sitä kun sai eteensä valmiin ruuan joka päivä, niin ei ole. Äitin pöperöt eivät maistuneet yleensä miltään muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Ja pidän ruuanlaitosta.
Laskujen maksun voisin siirtää jollekulle muulle kyllä, mutta olen silti paremmissa varoissa nyt kun porukoilla asuessa vaikka olenkin köyhä anus. Ei ollut viikkorahoja eikä rahaa hyvistä koetuloksista eikä mitään muita vastaavia.
Ei, en väitä että olisi ollut huonot olot. Vaikka vähän vitutti kun oli vaihtoehtona asua kolmen lapsen kanssa samassa huoneessa tai yläkerrassa jossa ei ollut lämmitystä ja viimakin kävi sisään mukavasti kun kaapinoven avatessa näki ulos :c
Yhden talven ajan elin pienen siirreltävän öljypatterin kanssa sulatellen sen päällä meikkivoiteen jäästä aamuisin, kunnes seuraavana syksynä muutin omaan kotiin.
Mielestäni en ollut lainkaan liian nuori muuttamaan yksin vaikka moni sitä kauhistelikin. Muuttavathan monet paljon nuorempinakin jo. Elossa ollaan, no worries. :3
Muutin ekasta poikamiesboksistani vuoden jälkeen muutamastakin syystä. Nyt asun kaupungin vuokrakämpässä, eipähän tarvitse sietää vuokranantajia.
Seuraavana varmaan kohteena joko kotikaupunki Jyväskylä, tai joku mukava rivaripätkä täältä. Riippuu mistä saa duunia (:
Sitten kun on tilaa ja rahaa ja oma pihaläntti niin minulle tulee koire♥ Se on maailman paras koire.
Eipä muuta, kunhan piti päästä avautumaan hieman kahden vuoden yksinäisyydestä jota en kuitenkaan vaihtaisi mihinkään. Näillä näkymin ei ole tulossa tilanteeseen muutosta, ja näin onkin ihan hyvä (:
Awkwarddddd
Tulikin kaks miestä, jotka käyvät meillä töissä usein asiakkaana.
Vähän hämmennyin kun nuorempi jotain kyseli että asunko täällä itestään, tai niin ainakin ymmärsin. Olin ihan sekaisin.
Hävetti kun ihan sotkunen kämppä, tiskaaminen kesken ja just pyyhin kaikki murut pöydiltä lattialle että rupean kohta imuroimaan.
Pitää paeta takahuoneeseen töissä kun tulevat asioimaan .____.
Mutta nyt nopeaakin nopeampi siivousurakka, ja sitten kauppaan. Baaaaai.
maanantai 7. lokakuuta 2013
Uupunut Luna
Näillä näkymin mulle tulee karenssi, 80 % varmuudella.
Woop woop!
Kolme kuukautta ilman rahulia♥
En kyllä ole nytkään saanut työmarkkinatukea yli kuukauteen, silloinkin sain alle puolet siitä mitä piti. Täyden tuen sain viimeksi heinäkuussa jihuu.
Ihanasti kannustetaan ihmisiä töihin, heti kun olet pari päivää töissä niin tuet lasketaan minimiin niin ettei meinaa vuokraan riittää rahat, ja kaiken kukkuraksi saat karenssin jos lopetat itselle epäedullisen työn, KOULUTUKSEN ALKAESSA.
Epäedullisella tarkoitan tarvittaessa töihin kutsuttavaa joka kutsutaan töihin kerran kuussa ja saa olla töissä alle kuusi tuntia per tämä hikinen päivä. Ja koulutus tosiaan estää senkin vähän.
Pitäisi siis saada työmarkkinatukea ja kulukorvausta, koska olen ahkerana tyttönä työvoimapoliittisessa toimenpiteessä (:D).
Saankin karenssin.
Haistakaa kaikki vittu.



