Jyväskyläpalloilua

Eilen ajeltiin äitin kanssa auringon paistaessa Jykylä hoodzeille, auto vaan heilu kun jorattiin ja laulettiin Dingoo. Pandan tehtaalla käytiin hamstraamassa suglaata ja tarjosin äitille safkat näin etukäteissynttärilahjana.
Jäin tänne yöks ja iltapäivällä loikkaan junaan sitten. Voin sanoa suoraan että mikään ei sureta niin paljoa kuin läheisen hätä ja masennusahdistuspaska. Täällä ollaan yritetty miettiä ratkasuja tulevaa varten. Jos ei muu auta niin muutan avuks. Just ku sain palkkatyön :F mutta raha ei kyllä mee näissä asioissa edelle. On ennenkin nähty ettei tästä samasta suosta pääse ihan helpolla, ja mä en ainakaan voi vaan katsoa vierestä kun toinen käpertyy itseinhoon ja erakoituu kokonaan. Minen luovuta.
Mun viimekertanen itkukohtaus tais herättää jotain tunteita :F on tää vaan niin vitullista kun ei oo autoo eikä mitään juna-alennusta, ei talous kestä järjestelmällistä apua.

Muttajoo, ruikuttaja-Luna kuittaa ja tekee parhaansa.

Viineri ja kahvi. Mums.

Heräsin kahden maita yöllä johonkin. Ihmettelin outoa valaistusta ja menin ikkunan ääreen. Piti pari kertaa hieraista simmuja kyllä. Taivas oli aivan punainen ja satoi niin pientä ja tiheää räntätihkua että näytti sumulta. Punaisuus vain voimistui 'sumun' ansiosta ja tunnelma oli kuin Muumipeikosta ja pyrstötähdestä. Aika coolia.
Nyt tuolla tuulee niin saatanasti että oli kyllä työn takana päästä kotiin.

Ja joo, mähän olen yleisesti tunnettu siitä etten kovin pidä lapsista. Mutta kyllä mun sydän vaan niin suli tänään. Olin täyttämässä juomahyllyä kun kuulin pienen  ja värisevän äänen takaani. Käännyin ja edessä seisoi 6-7-vuotias tyttö kyyneleet silmissä. Kysyin, että mikä on hätänä. Tyttö ojensi lapun jossa luki "voisilmäpitko tai rahkapitko" aikuisen käsialalla. Kysyin, että onko hän yksin kaupassa ja sain nyökkäyksen vastaukseksi. Pala kurkussa rupesi sitten selittämään kuinka äiti päästi yksin kauppaan hakemaan pullaa, "mutta kun en löydä kun en vielä osaa lukea". Tuli kyllä sellainen myötätunnon aalto ettei rajaa. Lähdettiin sitten valkkaamaan yhdessä pitkoa ja varmistin että tytöllä oli tarpeeksi rahaa pitkoon ja yhdessä mentiin kassalle asti.
Varmaan merkittävin asiakaspalvelukokemus tähän mennessä :D mummot vaan ruikuttaa kun lempijogurtti puuttuu ja joka toinen etsii suolaa tai hiivaa, mutta tässä saattoi pelastaa ehkä erään ihmistaimen ensimmäisen ikioman kauppareissun.

Pitää kyllä rajottaa vähän, tätä menoa mulle iskee vielä joku lapsirakkaus ja vauvakuume. Ihme lälly-Luna.

Hiiruisia.

Kävin porukoilla Pekonin kanssa viikonloppuna ja paijailin tietysti hauvoja ja hiiruja kanssa. Koirien vieressä nukuin, ehkä parasta ikinä (: Koirakuume nousee vaan.

Paijailin hiirityttöjä ihan tavallisesti kun huomasin Nutussa jotain outoa. Siis jumalauta, onko mitään säälittävämpää kuin karvattomaksi jalostetun hiiren talviturkki :D Oli niin rähjänen otus että nauroin vedet silmissä. Nakki oli myös vähän räjähtäneen näköinen muttei niin huomiotaherättävästi.

Meinasi mennä lauantai pilalle kun sain aamupäivästä tekstiviestin, mutta kaupungilla käynti auttoi. Pikkuveli halusikin Heselle Falloksen sijaan, siellä istuttiin kun äiti lenkkeili dogien kanssa pari tuntia kaupungissa. Meidän landepaukkukoirille tekee ihan hyvää joskus, olivat päässeet tyttölöitäkin tuoksuttelemaan.

Oli kivaa päästä ekaa kertaa joulun jälkeen saunaan, mutta ei kyllä porukoilla kauaa viihdy :D ultimaattinen vitutus hiipii pikkuhiljaa kunnes räjähtelen kaikille kaikesta. Oon kyllä muutenkin ihan kiukkupylly ollut nyt jonkin aikaa :D

Tänään tosiaan eka 'oikea' työpäivä ja heti sain TET-teinejä komenneltaviksi. Mukavia, aika hiljaisia tyyppejä (: Ensi viikolla tulee kuulemma kaksi villiä nuortamiestä, saas nähdä :D Luna-täti pistää ojennukseen. Pitääkin ottaa raippa töihin.

Tanan on muffinssipaiva.

Mitä helvettiä mun lauantaille tapahtuu?! Taas heräsin aikasin ja alotin tosta noin vaan leipomaan. Menin kuitenkin nukkumaan vasta kolmen maita, luulis että olis nukuttanut vähän pidempään.

Mähän olen tunnetusti kokeileva ruuanlaittajaleipuri joka onnistuu sössimään kaiken koska on vaan niin kiva leikkiä taikinoilla ja mausteilla ja varsinkin mun rakkailla elintarvikeväreillä ♥

Tässä siis ihanan suklaakuorrutteiset suklaakoristellut suklaamuffinit joita haukatessa saa järkyttyä sisällöstä :D turkoosia ja vaaleanpunaista ja mustaa taikinaa. Mustan sekaan kaakaujauhoo ja rouhittua suklaata. Maku ihan jees mut aika sienimäinen taikina, huomaa noista leikkelykuvista. Teenkin yleesä sellasia mudcakemaisia kosteita suglaamuffineja. Joihin sitten murisen hiuhiu.

Mums mums. Koskaan ei voi olla liikaa suklaata.

Vaaleanpunamusta versio.

Turkoosia jeeee ♥

Tässä upea yhdistelmä josta kovin paska kuva joka muutenkin kääntyi itsestään.

Leipomisen ohessahan löytyy luppoaikaa ja meitsiet/omtskut ovat parasta ajanvietettä.

Kohta käyn viskaamassa kaverille Oriflamet ja myöhemmin vien pikkuveljen syömään koska synttärit olivat alkuviikosta. Tein kakaroitten kanssa sopimuksen että vien synttäreiden lähellä syömään jonnekkin, leluja en osaa ostaa ja jotenkin niin turhaa edes yrittää. Helpompaa, halvempaa, ja penskoille kiva kun pääsevät huomion keskipisteeksi ilman sisaruksiaan tai äitiä. Ja mä saan hyvää ruokaa kans. Mennään varmaan Fallokseen syömään, joku italialainen rafla.

Kävin muuten kans tossa viikolla työhöntulotarkastuksessa jossa todettiin mun olevan ylipainonen, illalla kävin hesellä sen kunniaksi :3 Vältyin verikokeilta kun räpsyttelin ripsiäni ja näytin itkuiselta. Fysioterapia odottaa kuitenkin.

Fättis-Luna kuittaa.

Lätisen

Ajattelin avautua spaatteleiden kätevyydestä mutten taida jaksaa. Minulle lähetetään Turusta viisi spaattelia (: olen kovin onnellinen, pääsen tönkimään.

Tänään kirjoiteltiin työsoppari ja kaiken maailman salassapitosopimukset ynnä muut mukavat. Joihinkin nettipalveluihin pitäisi kirjautua niin näkee työvuorot ja muut. Myös joku palkkaohjelmahärpäke. Aivan liikaa opeteltavaa! Vasta opettelin Rossumin ihan turhaan :D Ensi viikolla alkaa nettiperehdytys ja omavalvontajärjestelmäjuttujen läpikäynti. Tällä viikolla menen myös parina päivänä kuuteen töihin.. Oh hell no. Mutta tästä se lähtee. Eka 'oikea' työpaikka ;_____; Luna be so happy. Epätodellinen olo.

Eilen lueskelin päättötyötä ja ikävöin aina niin vittumaista kaapeleiden kanssa taistelua. Jopa lämpöreleen näkeminen nosti ikävänkyyneleet simmuihin vaikka se olikin vaikein osa suunnanvaihtokytkennässä räpeltää kontaktoriin pienessä keskuksessa. Tuli ikävä ihania asentajia sairaalalla <3 Ape paistoi meille kotonansa pekonia ja syötti lohikeittoa ja joi kaliaa <3 ja viimeisen päivän kukat, oh, sydämeni sulaa! Oli pakko käydä silittämässä maailman epäergonomisinta työkalupakin kahvaa muistojen ravistellessa sisintäni.
Tulee liian wanha olo kun ajattelee moisia, ei enää koskaan niitä samoja ihmisiä eikä samoja kiireisiä työmaapäiviä (lue: raksan pakoilua) eikä huippuja järkkärikurssipäiviä eikä kaapelin vetoa eikä moottoreiden kanssa taistelua. Nyyh.

Vähänkö pitää nyt kyllä ruveta juoksemaan hotelleissa ja ravinteleissa (Amarillossa drooool) kun saa henkkarialen ja bonukset. Ainakin sitten kun saa ekan palkan huhtikuussa niin pakko juhlistaa jotenkin. Ei ehdi kauaa iloita rahasta ei :D

Hepuloituva Luna kuittaa taas eikä edelleenkään tykkää asiattomista kommenteista vaan poistaa ne. Nöf nöf!

Ear boosteja

Tänään heräsin kahdeksan maita siihen kun aurinko paistoi silmään <3 niin virkeänä ja pirteänä ja hyväntuulisena ei oo tullu ihan hetkeen herättyä. Kuitenkin nukuin öbaut neljä tuntia viime yönä. Maistoin suussani kanelin ja sain tarmokkuuspuuskan, laitoin pörrösukat jalkaan ja isomummin sydänessun päälle ja rupesin pullantekoon.
Laskiaispullia ja korvapuusteja / kanelikierteitä, vähän levahtivat nimittäin :D tein niin superturpoavan taikinan. Onpahan kuohkeita bullia eikä sellasia joilla voi naputella naulat seinään.
Olen aika ylpeä itsestäni t: hiivataikinoiden teon vihaaja.

Nyt kylmää maitua ja lämmintä bullaa.